Ennennäkemätön ottelu

Suomessa on menossa ennennäkemätön ottelu ammattiyhdistysliikkeen ja oikeistohallituksen kesken paljon julkisuudessa olleista työelämän muutoksista, jotka pääosin Elinkeinoelämän Keskusliitto EK on dumpannut hallitusohjelmaan. Oikeistohallitus vetäytyy eduskuntavaalien-23 tuloksen taakse väittämällä, että se voi säädättää sellaisia lakeja kuin tykkää kuten nämä työelämään liittyvät lakiesitykset tai sosiaalipolitiikan liittyvät leikkaukset. Niin se tietysti voi mutta kansalaisyhteiskunnalla on oikeus ja velvollisuus esittää näkemyksensä perustavaa laatua oleviin muutoksiin, jotka koskevat järjestöihin järjestäytyneitten ihmisten elämää tai muita kansalaisia.

Olen sanonut, että työntekijöillä ei ole muuta mahdollisuutta asioittensa esille tuomiseen kuin neuvottelut tai lakko em. järjestyksessä. Hallituksen neuvottelijoilla on erikoinen käsitys neuvotteluista. Olen vanhanliton miehiä tämän suhteen, olen käsittänyt neuvottelutilanteet sellaisiksi, että osapuolet tulevat toisiaan vastaan kulloisessakin asiassa tai tilanteessa. Vaikuttaa siltä, että tässä puheena olevassa tapauksessa oikeistohallituksen edustajilla ei ole minkäänlaisia neuvotteluvaroja, kun julkisuuteen on lausuttu ehdottomuuksia asiansuhteen. Tällaisella taktiikalla kaikissa neuvotteluissa vastapuolen kanssa menee sukset ristiin aika nopeasti.

Toisekseen tällaisella ehdottomuudella menettää julkisuuspelin sekä menettää ns. kasvonsa, jos myöntyy joihinkin vastapuolen esityksiin puoli ja toisin. Työantajilla ovat myös kovat piipussa, kun he ovat ryhtyneet ajanmaan tuotantolaitoksiensa ns. savupiippuja kylmäksi. Vetoamalla siihen, että tuotteet tai tuotanto on jumissa, kun tavarat eivät liiku mihinkään vientisatamista. Etenkin metsäteollisuus kunnostautuu tuotantojen alasajolla ja palkanmaksun keskeytyksellä. Tosin media kertoo sivulauseessa, että tuotantolaitosten alasajoa on harrastettu piinaviikoilla eli pääsiäisenä ennekin tai sitä on käytetty hyväksi tuotantokoneiden huoltoon.

Summa summarum kukaan ei vielä tiedä kuinka tämä käden vääntö päättyy hallituksen sekä työntekijäjärjestöjen kanssa esillä olevien työelämän heikennyksien muuttamisessa lakiteitse. Toisessa vaakakupissa ovat nämä hallituksen leikkaussuunnitelmat, jotka ajavat vähävaraisia palkansaajia tai muita toimeentulon rajamaille toisin sanoen heidät sysitään kuntien sosiaalitoimen toimeentuloluukulle. Vaikka pääministeri Orpo sanoi eduskuntavaaleissa että ”ketään ei jätetä” mutta valtio budjettileikkauksilla, jotka kohdistuvat sosiaali- ja terveysmenoihin ruokitaan sellaista kehitystä, että ihmiset ovat pakotettuja hakemaan toimeentulotukea selviytyäkseen arjen haasteista.

Korvissa kaikuu vielä, kun vaalikeskusteluissa nykyinen valtiovarainministeri Purra sanoi, että heille ei käy nämä kyseiset budjettileikkaukset. Nyt kun Purra on päässyt vallankahvaan, niin hän heiluttelee iloisesti valokuvissa leikkaussaksia tai hänen kuvallaan varustettuja leikkuulautoja esitellään julkisuudessa. Edellä mainitut viestit kuuluvat populistipuolueen peruskauraan, jolla nuoleskellaan puolueen erilaisia kannattajaryhmiä. Suomeen soviteltu hallituksen thatcherilainen talous ja- sosiaalipolittikka tulee johtamaan köyhyyden lisääntymiseen sekä yhteiskunnan rauhattomuuden, joista nyt on nähtävissä pienoinen lakkojen ensinäytös. Työmarkkinoilla on tulossa syksymmällä ja vuoden vaihteessa työehtosopimusneuvottelut, joka pahimmillaan voi laukaista uuden lakkovyöryn.

Kirjoituksen tekniset tiedot

Kirjoitus on oikoluettu Microsoftin Word - ohjelmalla sekä manuaalisesti kirjoittajan toimesta. Olen yrittänyt rutistaa sanottavani n. 200–368 sanaan niin, että Internet lukemisen lainalaisuudet täyttyvät. Kirjoituksessa on sanoja 365 otsikko mukaan luettuna.