Rävähti silmille

Suomalainen yhteiskunta poikkeuksellisen väkivaltainen kun lukee väkivallan uutisointia viimepäivinä. Julkisuudessa ovat olleet mm. vartiointi alalla tapahtuneet räikeät väkivallanteot julkisilla paikoilla kuten kauppakeskuksissa tai junien radanvarsi pysäkeillä.

Suomalainen yhteiskunta poikkeuksellisen väkivaltainen kun lukee väkivallan uutisointia viimepäivinä. Julkisuudessa ovat olleet mm. vartiointi alalla tapahtuneet räikeät väkivallanteot julkisilla paikoilla kuten kauppakeskuksissa tai junien radanvarsi pysäkeillä. Lueskelin Ylen kolumneja ja törmäsin tällaiseen kirjoitukseen otsikolla Aleksis Salusjärven kolumni: ”Työkaverit opettivat minulle vartijan työn”. Kirjoittaja on tavannut nuoria, jotka ovat syrjäytyneet elämästä tai eivät saa otetta elämänsä järjestämiseen.

Eräälle päihdenuorelle oli tullut yllätyksenä vartiointialan uutisointi kun hänen mukaansa kalotinkohtelu heidän kohdaltaan on ollut arkipäivää jo vuosia. Kirjoittajan kohtaamat nuoret kertoivat, että ”heitä mukiloidaan tavan takaa pimeissä nurkissa, pidätyskopeissa ja hisseissä”.

Kirjoituksen luettuani suomalaisen yhteiskunnan piilossa oleva väkivaltaisuus rävähti silmille toden teolla kun asuu täällä valtatie 19:n varrella omassa kuplassaan niin tällaiset kuvaukset osuvat harvoin omaan tajuntaan. Toki kuiskeita kuuluu, että peruskouluissa rahattomuus on lisääntynyt niin, että jopa virkavaltaa on kutsuttu paikalle tai opettajat ovat menettäneet auktoriteettinsa kun he eivät puutu tai ei uskalla puuttua oppilaiden konhotuksiin. Lisäksi oppilaat tai nuoret kuuleman perusteella videoivat poikkeuksellisia tapahtumia ympäristöstään ja lataavat niitä sitten julkisuuteen ehkä luodakseen pelon ilmapiiriä nuorten keskuuteen niin etteivät he kerro eteenpäin omia kiusaamiskokemuksiaan tai pahoinpitelyjä.

Kaukana ovat ne ajat, jolloin kunnioitettiin toisen ihmisen koskemattomuutta. Toki pieniä rähinöitä tavallisten ihmisten keskuudessa oli mutta erimielisyydet sovittiin ja sitten jatkettiin elämää eteenpäin yhdessä tai kukin tahoillaan. Yhteiselo ihmisten kesken nykypäivänä on erittäin raadollista kun sen pintaa hieman raaputtaa syvemmältä ja ne tulevat näkyviksi tiedonvälityksen nopeuden takia kuin aiemmin kun luettiin sanomalehtiä tai kuunneltiin radiota. Näin ollen tapahtumat läheltä ja kaukaa tulivat yleiseen tietoon päivien viiveellä.

Lapsuudessani papille sanottiin päivää kun hän tuli vastaan, vanhempia uskottiin kun he palauttivat järjestyksen huusholliin ja opettajia kunnioitettiin eikä tullut mieleenkään haistatella opettajille.

Nykynuoret ja-lapset elävät kovemmassa maailmassa nykyään. Rima on laitettu korkeammalle uusien asioitten omaksumisessa ja pudokkaita ei paljon jelppailla elämässä eteenpäin. Minun lapsuusmaisemmassa riitti, että osasi lukea, laskea ja käyttäytyi silloisten normien mukaan. Huolestuttavaa on se, että millaiseen yhteiskuntaan tämä johtaa niin ettei hyvinvointiyhteiskuntamme arvot toteudu kaikkien osalta ja mitä siitä sitten seuraa se on vain arvailujen varassa.

Kirjoituksen tekniset tiedot

Kirjoitus on oikoluettu Microsoftin Word - ohjelmalla sekä manuaalisesti kirjoittajan toimesta. Olen yrittänyt rutistaa sanottavani n. 200–395 sanaan niin, että Internet lukemisen lainalaisuudet täyttyvät. Kirjoituksessa on sanoja 323 otsikko mukaan luettuna.