Orpopojan valssi

Suomalainen politiikka pyörii nyt Nato-kysymyksen ja terveysalan lakon ympärillä. Oikeisto-opposition Orpo oli kommentoimassa Yle Ykkösaamussa (la.30.4.) maailman menoa. Samalla hän syleili hoitoalanlakkoa ympäripyöreästi. Rivivälistä oli kuultavissa se, että hoitajien lakolla voi kairata istuvaa maan hallitusta sekä lukea hallituksen synniksi hoitoalan työriidan.

Aiemmin he ovat propagandassaan olleet sitä mieltä, ettei hallituksen tule sekaantua työmarkkina-asioihin. Teetä ja sympatiaa haastattelussa oli Orpolla taskussa hoitoalan ihmisiä kohtaan muttei hän muistellut yhtään sitä, että hallitusvastuussa ollessaan valtiovarainministerinä (2015–2016) hän olisi voinut laittaa hoitoalan resurssit ja palkkausasiat kuntoon.

Päivävastoin oikeisto-oppositio ajoi hoitoalan yksityistämistä kuin jyrä kun Sipilän hallituksen maakunta – sote-uudistusta sommiteltiin hallituksessa, joka sitten kaatui kalkkiviivoille neljä vuoden junnaamisen jälkeen. Haastattelussa Orpolla ei ollut ratkaisun avaimia työmarkkinakiistaan taisi olla takaraivossa lähestyvät eduskuntavaalit 2023 ja lupaukset Sari Sairaanhoitajalle vuonna 2007. Ei Sari Sairaanhoitajaa nyt passaa tässä vaiheessa suututtaa, ettei äänet valu kokoomuksen mielestä väärään laariin.

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa he lupasivat kunnon korotukset hoitoväelle, jolla he ratsastivat eduskunnan ja hallituksen hillotolpalle. Kuoppakorotus (lupaus n.500 euroa/ per työntekijä) ehkä (josta voidaan olla montaa mieltä) tuli mutta kuntatyönantajille eli kunnille se aiheutti miljoonien jälkilaskun. Nykyisessä työriidassa on jälleen kyse siitä mitä sinne tilipussiin tipahtaa hoitajille sekä millainen vetovoima alalle on, kun hoitajat ovat edelleen palkkakuopassa sekä työolosuhteet ovat kertomuksien mukaan venytetty äärimmilleen hoitajapulan vuoksi. Lisäksi alalla on takanaan äärimmäisen raskaat työvuodet koronaepidemian vuoksi.

Nyt hoitoala on vaatimassa viiden vuoden palkkaohjelmaa, jota he itse nimittävät ”alan pelastusohjelmaksi”. ”Sote-alan pelastusohjelmasta” ei voi olla kovin paljon erimieltä mutta millaisessa aikaikkunassa sote-alan työmarkkinastatus saadaan kunnialliselle tielle niin, että alalle tulee väkeä riittävästi, on jo toinen juttu. Uuden sotemallin sisäänajo on alkanut hyvinvointialueilla ja siellä on odottamassa ns. palkkaharmonisointi aluevaltuustoja he ovat nyt joutuneet kinkkisen asian äärelle, johon pitäisi löytää ratkaisun avaimet niin, ettei uudistuksen myötä jouduta ojasta allikkoon.

Taustapeilissä heillä näkyy valtionosuus rahoitukset mutta onko se riittävä malli toiminnan pyörittämiseen hyvinvointialueilla. Aluevaalien tuloksen perusteella Orpopojan valssaajilla on johtavarooli uudistuksen toteuttamisessa mutta hieman kylmää mitä se tuo tullessaan tavallisille kansalaisille. Äänestysprosentti aluevaaleissa koko maassa oli 47,5 prosenttia mikä on romahdusmainen demokratian kannalta katsottuna. Omassa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella äänestysprosentti oli n. 50,3 prosenttia. Luvuista voi päätellä, että sivustaseuraajien katsomo on liian suuri. Kansalaisten kannalta kyseessä oli vuosisadan tärkein demokraattisen vaikuttamisen hetki, joka koskettaa meitä kaikkia, kun kyseessä on sote-palvelumme.

Kirjoituksen tekniset tiedot

Kirjoitus on oikoluettu Microsoftin Word - ohjelmalla sekä manuaalisesti kirjoittajan toimesta. Olen yrittänyt rutistaa sanottavani n. 200–395 sanaan niin, että Internet lukemisen lainalaisuudet täyttyvät. Kirjoituksessa on sanoja 405 otsikko mukaan luettuna.