Olen oleillut kämppäni terassilla (se on mielipaikkani kesäisin) silloin kuin sää sen sallii ja tänä kesänä sää on todella sallinut siellä oleilun. Toki olen aktiivinen lepopaikassani, kuuntelen kirjoja ja välillä radio on päällä, samalla seurailen lintujen, perhosten ja muitten pörriäisten toimintaa pihanurmikolla. Radiosta tuli perjantaina (16.7.) Radio 1:n ohjelma Kulttuuriykkönen siellä oli mielenkiintoinen keskusteluohjelma
Katolisen kirkon Paavi Franciscuksen toimista virassaan.
Olen oleillut kämppäni terassilla (se on mielipaikkani kesäisin) silloin kuin sää sen sallii ja tänä kesänä sää on todella sallinut siellä oleilun. Toki olen aktiivinen lepopaikassani, kuuntelen kirjoja ja välillä radio on päällä, samalla seurailen lintujen, perhosten ja muitten pörriäisten toimintaa pihanurmikolla.
Radiosta tuli perjantaina (16.7.) Radio 1:n ohjelma Kulttuuriykkönen siellä oli mielenkiintoinen keskusteluohjelma Katolisen kirkon Paavi Franciscuksen toimista virassaan. Kuten kaikki luultavasti tietää kirkkoa on ravistellut monet skandaalit viimevuosina. Viimeksi Kanadan alkuperäisasukkaiden lasten kohtalo, kun heidät riistettiin vanhemmiltaan Kanadan valtion pakottamina ja koulutus annettiin Katollisen kirkon ylläpitämien koulujen sisäoppilaitoksille.
Avoinna oleva kysymys on, että miten joukkohautoihin päätyneet lapset ovat kuolleet näissä kouluissa. Asioita pitää tutkia ja kaivaa tosiasiat esiin, jonka jälkeen Paavin on tultava Vatikaanin suojamuurin takaa esiin selvittämään asiaa ja esittää julkinen anteeksipyyntö Kanadan alkuperäisväestölle näistä satojen lasten kaltoinkohteluista, jotka ovat johtaneet lasten kuolemaan.
Katolisen kirkon kappelien varjoissa on tapahtunut käsittämätön määrä uskonnonvarjolla tehtyjä ihmisoikeusrikkomuksia, joista useimmat on käsitelty salaisesti sisäpiirissä. Tällaiset salailut vain lisäävät uskontokuntien salamyhkäisyyttä sekä tahraavat niitten mainetta hyväntekijöinä. Muutkaan uskontokunnat eivät ole vapaita näistä väärin käytöksistä, joita on tehty uskonnon varjolla. Usein miten uskonto ja maallinen valta ovat monissa maissa kietoutuneet yhteen ihmisten nöyryyttämiseksi uskonnon avulla.
Olen useasti miettinyt sitä, että kun nämä uskonnot perustavat olemassaolonsa taivasten valtakunnan uudelleen tuloon, niin ketkä ovat silloin ensimmäisinä Jumalan valtakunnan tuomiolla väärinkäytöksistään sekä synneistään. Me syntiset vai syntiset kirkonpalvelijat, jotka ovat poikenneet ohjenuorastaan Raamatusta.
Tiedossa olevat väärinkäytökset uskontokunnissa, joihin ei useinkaan maaliset oikeusperiaatteet yllä ovat pitkällisen kehityksen tuloksena kietoneet maallisen ja uskonnollisen vallanpitäjät yhteen muutoin nämä ihmisoikeusloukkaukset eivät ole selitettävissä.
Maallisen vallan ei tule sallia kirkkojen piirissä väärinkäytöksiä tekevien suojelua ja ihmisoikeusrikkomuksien peittelyä. Uskonnollisissa yhteisöissä on laaja enemmistö ihmisiä, jotka toimivat oppiensa mukaisesti mutta nämä uskokuntien piirissä olevat ”märät omenat” toiminnallaan likaavat kirkkokuntien toimintaa ja mainetta.
Kirkkokunnat tekevät myös hyviä tekoja (jota ei tule unohtaa keskusteluissa) köyhien parissa sekä heillä on laajaa sosiaalisentyön meriittiä (ansioita), joka on tapa luterilaisen mielestä luettava ansioksi uskontokunnille.
Kirjoituksen tekniset tiedot
Kirjoitus on oikoluettu Microsoftin Word - ohjelmalla sekä manuaalisesti kirjoittajan toimesta. Olen yrittänyt rutistaa sanottavani n. 200–395 sanaan niin, että Internet lukemisen lainalaisuudet täyttyvät. Kirjoituksessa on sanoja 318 otsikko mukaan luettuna
