Presidenttipeli on saanut uusia kierroksia, kun lähes kaikki ehdokkaat ovat joko nimetty tai ollaan nimeämässä presidenttiehdokkaaksi kannatusyhdistyksien keräämien kannatuskorttien avulla. Presidentti valitaan vajaan viiden kuukauden kuluttua (28.1.24) mutta todennäköisesti valinta ei ole selvä ensimmäisessä äänestyksessä, vaan vaalissa tulee toinen kierros, jolloin äänestyspäivä on 11.2.2024. Gallupkyselyjä presidenttiehdokkaiden kannatuksesta julkaistaan tiuhaantahtiin syksyn kuluessa, ensimmäiset gallupit on jo julkaistu. Kannattajakortteja kerätään turuilla ja toreilla niitten ehdokkaiden ehdokkuudelle, jotka eivät ole puolueen asettamia kun 20 000 kannatuskorttia pitää olla kasassa, jos aikoo olla ehdolla vaaleissa.
Presidenttipeli on saanut uusia kierroksia, kun lähes kaikki ehdokkaat ovat joko nimetty tai ollaan nimeämässä presidenttiehdokkaaksi kannatusyhdistyksien keräämien kannatuskorttien avulla. Presidentti valitaan vajaan viiden kuukauden kuluttua (28.1.24) mutta todennäköisesti valinta ei ole selvä ensimmäisessä äänestyksessä, vaan vaalissa tulee toinen kierros, jolloin äänestyspäivä on 11.2.2024.
Gallupkyselyjä presidenttiehdokkaiden kannatuksesta julkaistaan tiuhaantahtiin syksyn kuluessa, ensimmäiset gallupit on jo julkaistu. Kannattajakortteja kerätään turuilla ja toreilla niitten ehdokkaiden ehdokkuudelle, jotka eivät ole puolueen asettamia kun 20 000 kannatuskorttia pitää olla kasassa, jos aikoo olla ehdolla vaaleissa. Joulukuun toisella viikolla (12.12.23) kortit pitää olla kerättynä.
Vaikeinta vaalityössä ehkä tulee olemaan niillä henkilöillä, joilla ei ole vaaleihin rutinoitunutta vaaliorganisaatiota (mm. puolue). Toki kisassa on myös sellaisia ehdokkaita, jotka ovat valitsijayhdistysten ehdokkaita (mm. Rehn ja Haavisto) mutta silti taustalla ovat puolueorganisaatiot. Tuskin nämä puolueet laakereilla lepäävät vaaleissa, vaan ehdokkaita lobataan kovilla kierroksilla äänestäjille.
Ennen kuulumatonta ei ole, etteikö valitsijayhdistyksen ehdokas tulisi valituksi presidentiksi näin kävi mm. Niinistön toisella kaudella, kun hän halusi häivyttää poliittiseen sumuun puoluetaustansa jokainen vähänkin poliittista pelikenttää seuraava tiesi, että on kokoomukselainen. Niinistön muistelmissa tms. yhteydessä tulee esille poliittiset syyt hänen tällaiselle näpäytykselle puolueensa silloiselle johdolle. Autereista aikaa ei tule olemaan ehdokkailla, kun he joutuvat poliittiseen jauhekivimyllyyn median tai kansalaisten riepoteltavaksi sosiaalisessa mediassa.
Presidentti Koivistoa valittaessa ensimmäiselle kaudelle (1982–1988) monenlaiset ”salaliittoteoriat” olivat jo silloin torikeskusteluissa tai muissa vastaavissa tilanteissa mutta silloin ei ollut sosiaalista mediaa räksyttämässä. Koivistoa yritettiin kampittaa monin keinoin eduskunnassa nykyään istuvien puolueiden toimesta.
Koiviston saavuttama kansasuosio jyräsi muut ehdokkaat ja silloin oli käytössä valitsijamiesmenettely, jolloin hän tuli valituksi 144 valitsijamiehen äänin. Nyt vaalit käydään suoralla kansanvaalilla, joka on demokratiassamme merkittävä asia siten, että kansalaiset valitsevat valtiojohdon ylimmän viranhaltijan eli presidentin. Syksyllä tulemme näkemään onko presidentinvaalien ehdokkaat poliittisesti helisevän kuumina vai tulemmeko näkemään ja kuulemaan latteaa poliittista jargonia.
Kirjoituksen tekniset tiedot
Kirjoitus on oikoluettu Microsoftin Word - ohjelmalla sekä manuaalisesti kirjoittajan toimesta. Olen yrittänyt rutistaa sanottavani n. 200–395 sanaan niin, että Internet lukemisen lainalaisuudet täyttyvät. Kirjoituksessa on sanoja 287 otsikko mukaan luettuna.
