Suomessa on kymmenittäin televisiokanavia maksullisia ja maksuttomia tai Yle-verolla, jotka lähettävät ohjelmia lähes tauotta vuorokaudessa. Radiokanavat ovat luku sinänsä, joiden ohjelmistot ovat poikkeuksetta musiikkipainotteisia, ellei lukuun oteta Yleä, joka on lähettänyt vuodesta 1926 radio-ohjelmia. Varsinaisesti ihmettelyn aihetta antaa se, että kaupalliset kanavat tekevät viihdettä ns. tosi-tv:tä. Useimmat tuotannot ovat peräisin amerikkalaisten ohjelmaideoita kuten Selviytyjät ja Amazing Race, jotka ovat kopioita amerikkalaisista vastaavista tv-tuotannoista. Olen ihmetellyt jo useita vuosia sitä, että mitä järkeä on siinä, että ko. ohjelmia tehdään suomen kielellä ja suomalaisella tv-tuotannolla.
Suomessa on kymmenittäin televisiokanavia maksullisia ja maksuttomia tai Yle-verolla, jotka lähettävät ohjelmia lähes tauotta vuorokaudessa. Radiokanavat ovat luku sinänsä, joiden ohjelmistot ovat poikkeuksetta musiikkipainotteisia, ellei lukuun oteta Yleä, joka on lähettänyt vuodesta 1926 radio-ohjelmia.
Varsinaisesti ihmettelyn aihetta antaa se, että kaupalliset kanavat tekevät viihdettä ns. tosi-tv:tä. Useimmat tuotannot ovat peräisin amerikkalaisten ohjelmaideoita kuten Selviytyjät ja Amazing Race, jotka ovat kopioita amerikkalaisista vastaavista tv-tuotannoista. Olen ihmetellyt jo useita vuosia sitä, että mitä järkeä on siinä, että ko. ohjelmia tehdään suomen kielellä ja suomalaisella tv-tuotannolla.
Alkuperäiset ovat laadukkaimmin toteutettuja ja ne tekstitetään suomen kielelle. Olisi mielenkiintoista tietää millaiset ovat motiivit tällaiselle tv-tuotannolle, jossa vain osallistujat ja puhekieli tms. on suomalainen. Kaupalliset kanavat ovat mitä ovat ja he saavat tulonsa mainoksista mutta siitä huolimatta ohjelmaideat näyttävät olevan vähissä, kun ulkomainen ohjelmaidea toteutetaan suomenkielisenä.
Kepeimmät tosi-tv-ohjelmat ovat viihdettä, jossa seurataan osallistujien edesottamuksia. Olen joskus tuntenut myötä häpeää osallistujien toilailuista ja tuumaillut, että itsensä häpäiseminen kaikkien näkemänä on halpahintaista julkisuuden tavoittelua. Ohjelmat ovat Seiska-lehden juorukirjoittelun tasoa, joka tekee sitä kaupallisella motiivilla.
Lukijamäärä Seiskalla on 170 867 (2012) tällainen määrä ihmisiä on kiinnostunut juoruilusta toki lehti ilmoittaa, että se tavoittaa 1 169 000 silmäparia eri kanavien kautta. Ilmeisesti ”roskaohjelmat” kiinnostavat ihmisiä ei niitä muuten tuotettaisi ja mainostuotoilla ne rahoitetaan. Todennäköisesti niistä jää myös viivanalle euroja, kun ohjelman tuotantokustannukset ynnätään yhteen.
Se tietysti pitää paikkansa, että elämässä pitää olla kepeyttä henkisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi mutta elämä ei ole yhtä humppaa vaan joskus se vaatii yhteiskunnan käyttäytymisnormien täyttämistä. Yle on tuottanut laadukkaita rikos tai muita draamaohjelmia kuten Sorjonen, Pohjoisen tähti, Paratiisi, Pala sydämestä ja Kaikki synnit jne.
Osa tuotannoista ovat yhteistyötuotantoja kaupallisten tuotantoyhtiöiden kanssa niin, että kyllä kotimaiset tv-ohjelmatuotannot kykenevät lähes samalle tasolle kuin esim. Brittien draamatuotannot. Britit ovat oma lukunsa he ovat draamantuottajina ehdotonta tv-tuotantojen eliittiä minun mielestäni. Mielenkiintoista on myös se, että mihin suuntaan nämä erilaiset tv-tuotannot kehittyvät ovatko ne jopa sellaisia, että juonen käänteet voi valita katselija itse ohjelman kuluessa interaktiivisesti (vuorovaikutteinen) – mene ja tiedä.
Kirjoituksen tekniset tiedot
Kirjoitus on oikoluettu Microsoftin Word - ohjelmalla sekä manuaalisesti kirjoittajan toimesta. Olen yrittänyt rutistaa sanottavani n. 200–395 sanaan niin, että Internet lukemisen lainalaisuudet täyttyvät. Kirjoituksessa on sanoja 356 otsikko mukaan luettuna.
