Kuka vaatteesi ompelee?

Sunnuntai 14.3.2010 - Pentti O. Pohjola

Kuva: Puhtaat vaatteet-kampanja.

Viimeaikojen Yle – myllytyksestä huolimatta sen uutis-journalistiikka on korkeatasoista, haastavaa ja moniulotteista.

Sattumalta törmäsin uutiseen, jossa kerrottiin valokuvataiteilija JP Kaljosen tuotannosta. Uutinen kiinnosti valokuvien vuoksi koska itse satun harrastamaan myös lajia sekä joskus tulee mietittyä myös näitä vaateasioita.

Kaljonen oli kuvannut Bangladeshissa vaatteita, joita me täällä käytämme: bangladeshilaisten tekijöidensä yllä. Meidän vaatteemme valmistetaan lähes kaikki Aasiassa ja joihin vaatteiden ompelijoilla ei ole varaa. Vaikka he työskentelevät tehtaissa 12 tuntia päivässä ja viikon jokaisen päivänä. Lisäksi tehtaiden tuotanto-olosuhteet eivät ole lähelläkään olettamaamme tasoa.

Samaisessa Ylen haastattelussa Finnwatchin tutkija Outi Moilala sanoo, että työntekijöiden työoloja kohentaisi järjestäytyminen ammattiliittoihin sekä käytännössä minipalkasta on tullut suurin työstä maksettava palkka. Minimipalkka on niin pieni, etteivät työntekijät yllä koskaan köyhyysrajan yläpuolelle. (Lähde: Vaatteiden alkuperä on suomalaisille vieras ). Kyseinen minipalkka maassa on n. 17 euroa kuukaudessa (tarkistamaton lähde HS.fi).

Uutinen herätti sarjan kysymyksiä: otammeko selvää ostotilanteessa kuka ompelee vaatteemme? Mitä seuraa näiden tehtaiden työntekijöille jos muutamme ostokäyttäytymistämme ja valmistetaanko Suomessa enää vaateita. Globalisaatio kouraisi Suomen vaateteollisuutta jo ajat sitten ja sen jälkeen vaatetuotanto aloitti ulosmarssin maasta.

Uutisen johdannaisena perkasin vaatteideni tietolappuja. Useimmat laput kertoivat niiden olevan jostain Aasian maasta. Nyanssina on sanottava, että minun vaateostokseni rajoittuvat pariin kertaan vuodessa ja olen tiedostanut alitajunnassani tämän ongelman. Viimeksi ostamani Turo Tailor - puvun lappu kertoi sen, että se on suunniteltu Suomessa.

Päädyin tähän pukuun mielikuvan perusteella, että se on laadukasta suomalaista työtä. Laadukkuus osoittautui kahden käyttökerran jälkeen fantasiaksi kun puvun selkäsaumaompelu aukeni ja en tiedä vieläkään missä pukuni on valmistettu. Vastaus ei löytynyt edes yrityksen nettisivulta mutta todennäköisesti vaate on ommeltu Virossa, jossa yrityksellä on toimintaa.

Kysymys kuuluu edelleen kykenemmekö kuluttajina vaikuttamaan ostokäytöksellämme esim. bangladeshilaisten tekstiilitehtaiden tuotanto-olosuhteisiin. Olen pessimistinen asian suhteen, että vaikka kuinka kyselen myyjältä tuotteen alkuperää tai jätän sen ostamatta, niin se ei paranna palkkatasoa tai työolosuhteita Aasian ns. hikipajoissa.

Lisäksi olemmeko valmiita maksamaan vaatteistamme korkeampaa hintaa? Solidaarisuudesta aasialaisia tekstiilityöntekijöitä kohtaan. Oletuksella, että tämä seurauksena heidän palkkataso yms. työolosuhteet kohenevat inhimilliselle tasolle.

Puhtaat vaatteet-kampanja

Heikko valvonta toi hikipajavaatteet suomalaisten hyllyille

____________________________________________

Blokin kirjoittajan ohjeistus kommentoinnille:

Blokin kirjoittaja pidättää oikeudet seuraaviin toimenpiteisiin: 1. Kommentoi napakasti 2. Kommentit saavat olla enintään 12 lauseen mittaisia 3. Vain nimellään kommentin jättävien kommentit julkaistaan.

4. Poikkeustapauksissa julkaistaan nimimerkkikirjoitukset mutta jos ne viittaavat henkilöihin tai viittaukset ovat linkkejä henkilöihin, kuvia tai ms. niin ne julkaistaan vain osittain tai ne jätetään julkaisematta kokonaan

5. Jaottele teksti kappaleisiin / kommentin lukeminen on helpompaa. 6. Edellä mainittujen lisäksi kommenteissa sovelletaan tätä ohjeistusta