Yliodotukset - olympiakisoista

Lauantai 27.2.2010 - Pentti O. Pohjola

Naisten viestinelikko:Pirjo Muranen, Virpi Kuitunen, Riitta-Liisa Roponen ja Aino-Kaisa Saarinen. Kuva: Olympiakomitean nettisivu.

Päättymässä(-neet) olevat (sunnuntain ja maanatain välisenä yönä) Vancouverin olympiakisat olivat suomalaisille urheilua seuraaville penkki-ja aktiiviurheilijoille pettymys tuloksien suhteen kun tavoitteeksi Suomen joukkueelle maalailtiin 12 mitalia.

Tavoite on asetettu yliodotusten varaan kun ottaa huomioon, että Suomen huippu-urheilun kärki on muutamien yksilöiden varassa. Olympia-areenalla ovat yleensä maailman kovimmat urheiluluut ja he tavoittelevat sitä tavoitelluinta eli kultaista mitalia tai ainakin pitäisi. Sitä ovat myös suomalaiset urheilijat kisoissa tehneet.

Realistisesti ottaen he ovat tehneet kelposuorituksen joukkueena kun ottaa huomioon sen tosiseikan, että ykköspaikan saavuttaminen on monen osantekijän summa. Lisäpaineita urheilijalle luovat myös ulkopuolisten asettamat tavoitteet, josta syntyvät ns. menestymisen pakon elementit.

Kisojen valopilkku suomalaisittain oli, se että naisten viestihiihtojoukkue nappasi pronssimitalin, joka viimeksi pyydystetty 22 vuotta sitten. Vancouverin kisalähetysten lomassa kuulin monenlaisia mielenkiintoisia asioita ei yksistään amatöörioppaiden seikkailuista, jotka sinänsä olivat mielenkiintoisia.

Useat maat satsaavat urheilijoihinsa erilaisilla tavoilla mutta eräässä radion kisalähetyksessä tunnettu suomalainen (nimi ei tule nyt mieleen) urheilupsykologi sanoi, että monilla mailla on kisapaikalla useita urheilupsykologeja ”psyykkaamassa” urheilijoita parhaisiin kisasuorituksiin Suomella ei ole yhtäkään. Siinä tehtävässä kisapappi jää toiseksi vaikka ehkä muunlaista tukea kykenee antamaakin urheilijoille.

Sivuhuomautuksena on sanottava, että suomalaiset ovat urheilupsykologiassa maailman johtavia kärkimaita. En tarkoita sitä, että menestyksen avaimet ovat tässä kohdin heitetty Kankkulan kaivoon. Vaan sitä, että kun ihminen pyrkii urheilussa huippusuoritukseen, niin siihen tarvitaan nykypäivänä myös psyykkistä urheiluvalmennusta yhtenä osatekijänä suoritukseen.

En tiedä millaiset ovat suomalaisen huippu-urheilun valmennusmetodit mutta jossain asiassa se on vikaraiteilla kun meillä on ehkä kymmenissä laskettava määrä huippu-urheilijoita. Toki asialle sanelee väestömäärä omat ehtonsa ja kaikista urheilunparissa olevista ei voi tulla huippulahjakkaita urheilijoita systemaattisesta harjoittelusta huolimatta.

Yhtäkkiä ajatellen joutuu kysymään: ajettiinko maastohiihdon Tour de Ski (1. – 10. tammikuuta 2010) kiertueella Suomen hiihdon terävin kapeakärki piippuun? Niin, että urheilukauden päätavoite: Olympialaisten lajien ykköstilojen valloittaminen meni tunnetuin tuloksin penkin alle. Toki on huomautettava, että monet muiden maiden maastohiihdon ykkösnimet osallistuivat samalle turneelle kuin suomalaiset.

P.S.

Blogi kirjoitukseni ovat olleet viimeaikoina muissa sfääreissä kuin politiikassa mutta jatkossa on tarkoitus palata taas politiikan kovaan ytimeen ja sen arviointiin. Suomessa on menossa kova yhteiskunnallinen rakennemuutos, jossa hyvinvointivaltion perusrakenteita murretaan.

Nyanssina on sanottava, että poliittisesti aktiivisena kannattaa olla. Porvarihallitus on lehtitietojen mukaan ostamassa palveluksia amerikkalaiselta konsulttifirmalta Suomen terveyshuollon remonttiin.

___________________________________________

Blokin kirjoittajan ohjeistus kommentoinnille:

Blokin kirjoittaja pidättää oikeudet seuraaviin toimenpiteisiin: 1. Kommentoi napakasti 2. Kommentit saavat olla enintään 12 lauseen mittaisia 3. Vain nimellään kommentin jättävien kommentit julkaistaan.

4. Poikkeustapauksissa julkaistaan nimimerkkikirjoitukset mutta jos ne viittaavat henkilöihin tai viittaukset ovat linkkejä henkilöihin, kuvia tai ms. niin ne julkaistaan vain osittain tai ne jätetään julkaisematta kokonaan

5. Jaottele teksti kappaleisiin / kommentin lukeminen on helpompaa. 6. Edellä mainittujen lisäksi kommenteissa sovelletaan tätä ohjeistusta