Politiikassa tehdään jatkuvasti valintoja, jotka vaikuttavat yhteiskuntaan ja sen kansalaisiin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Päätöksenteossa on usein punnittavana useita vaihtoehtoja, joista jokaisella on omat seurauksensa ja vaikutuksensa. Kuten vanha sananlasku toteaa: "Joka ei päätä, sitä päätetään."(mm. itsemääräämisoikeus, aktiivisuus ja vastuunoton”) tämä korostaa päätöksenteon tärkeyttä ja vastuuta. Poliittinen päätöksenteko edellyttää selkeää harkintaa ja avointa keskustelua. Käytännössä tämä ei aina toteudu, sillä opposition politiikassa näkemykset voivat olla huomattavan erilaisia – joskus ne saattavat olla ”niin kaukana kuin itä on lännestä”. Päätöksenteon avain on se, että kykenee tekemään kompromisseja ja tiedostaa niiden vastuullisuuden. Harvoin löytyy ratkaisuja, jotka hyödyttävät kaikkia kansalaisia tasapuolisesti mutta johtavana periaatteena kaikessa päätöksenteossa tulee olla se, että ”ketään kansalaista ei jätetä” oman onnensa nojaan.
Politiikassa tehdään jatkuvasti valintoja, jotka vaikuttavat yhteiskuntaan ja sen kansalaisiin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Päätöksenteossa on usein punnittavana useita vaihtoehtoja, joista jokaisella on omat seurauksensa ja vaikutuksensa. Kuten vanha sananlasku toteaa: "Joka ei päätä, sitä päätetään."(mm. itsemääräämisoikeus, aktiivisuus ja vastuunoton”) tämä korostaa päätöksenteon tärkeyttä ja vastuuta. Poliittinen päätöksenteko edellyttää selkeää harkintaa ja avointa keskustelua. Käytännössä tämä ei aina toteudu, sillä opposition politiikassa näkemykset voivat olla huomattavan erilaisia – joskus ne saattavat olla ”niin kaukana kuin itä on lännestä”.
Päätöksenteon avain on se, että kykenee tekemään kompromisseja ja tiedostaa niiden vastuullisuuden. Harvoin löytyy ratkaisuja, jotka hyödyttävät kaikkia kansalaisia tasapuolisesti mutta johtavana periaatteena kaikessa päätöksenteossa tulee olla se, että ”ketään kansalaista ei jätetä” oman onnensa nojaan. Edellä mainittu lainaus tarkoittaa hyvinvointi yhteiskunnan keskeisten arvojen ylläpitämistä. Suomen nykyinen hallituspolitiikka liikkuu sen harmaalla alueella eli hallituksen hyvinvointi yhteiskuntaan kohdistamat valtiontalouden budjettileikkaukset ovat osuneet niihin rankimmin, jotka tarvitsisivat tukiolkapäätä selviytyäkseen jokapäiväisestä elämästä.
Lapsiperheköyhyys on Suomen kasvavin ongelma, se kosketti yli 137 000 lasta (13,8 % kaikista) vuonna 2024. Yleisintä se on perheissä, joissa on yksihuoltaja tai perheessä useita lapsia. Näissä perheissä on puutetta ruuasta, vaatteista tai harrastusmahdollisuuksista sekä se aiheuttaa häpeää ja vaurioittaa lasten itsetuntoa sanovat tutkimustulokset. Hallituksen sosiaaliturvaan kohdistamat leikkaukset ovat lisänneet tätä köyhyyttä. 2026 helmikuussa oli työttömiä Suomessa 312 000, se on 49 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Eikä työllisyystilanteeseen ole näköpiirissä muutoksia, vaikka kuluvana vuonna ennustetaan työllisyyden kohentumisesta.
Työllisyystilanteeseen vaikuttavat myös Suomessa maailman epävakaus ja käynnissä olevat selkkaukset. Hallitus ja muut viisaat ”sättivät” julkisuudessa kansalaisia siitä, että he makuuttavat ropojaan tileillä eivätkä kulutta, jolla heidän mukaansa saataisiin teollisuuden rattaat pyörimään Suomessa vinhammin. Sanomattakin on selvää, että silloin kuin epävakaat olot ovat pinnalla niin ihmiset säästävät pahanpäivän varalle. Varovaisuus kuluttamisessa kumuloituu (mm. kertyy) epävakaitten aikojen takia, kun ei olla varmoja siitä, että onko huomenna työpaikkaa mihin mennä sekä muita elämään liittyviä kehyksiä tai iskevätkö valtiovarainministeriön tai Purran sekä Orpon leikkuusakset uusiin kohteisiin. Se on selvää, että nykyinen valtiontalouden tila vaatii oikaisemista mutta se ei oikene sillä, että syytetään edellistä hallitusta, jota kuulee nykyään lähes aina hallituspuolueiden sivulauseissa.
Kirjoituksen tekniset tiedot
Kirjoitus on oikoluettu Microsoftin Word - ohjelmalla sekä manuaalisesti kirjoittajan toimesta. Olen yrittänyt rutistaa sanottavani n. 200–395 sanaan niin, että Internet lukemisen lainalaisuudet täyttyvät. Kirjoituksessa on sanoja 337 otsikko mukaan luettuna.
Kuva: Lastensuojelun Keskusliitto
