Politiikan keitinkattilassa puoluekannatusjohtaja, SDP, on kärvistellyt poliittisessa myllytyksessä jotain viikkoja. Sitä on nälvitty epätosilla tiedoilla monissa julkaisuissa mm. STT:n jutussa. Valitettavaa on se, että kun kerran julkisuuteen on laskettu epämääräisiä lausumia kuten tässä STT:n jutussa, joka sisälsi väitteitä SDP:n Tytti Tuppuraisesta. Mitkään täsmennykset tai oikaisut kirjoituksiin eivät kansalaisten tai lukijoiden silmissä muutu ensimmäisen epätosi tekstin julkaisun jälkeen, kun epäilyksen varjo on kylvetty se jääelämään. STT:n päätoimittaja Minna Holopainen ei aluksi myöntynyt korjaamaan jutun virheitä ja sanoi seisovansa jutun takana. Oletettavaa on, ettei hänellä ollut muuta mahdollisuutta jutussa kuin puolustaa jutun tehneitä toimittajiaan.
Politiikan keitinkattilassa puoluekannatusjohtaja, SDP, on kärvistellyt poliittisessa myllytyksessä jotain viikkoja. Sitä on nälvitty epätosilla tiedoilla monissa julkaisuissa mm. STT:n jutussa. Valitettavaa on se, että kun kerran julkisuuteen on laskettu epämääräisiä lausumia kuten tässä STT:n jutussa, joka sisälsi väitteitä SDP:n Tytti Tuppuraisesta. Mitkään täsmennykset tai oikaisut kirjoituksiin eivät kansalaisten tai lukijoiden silmissä muutu ensimmäisen epätosi tekstin julkaisun jälkeen, kun epäilyksen varjo on kylvetty se jääelämään.
STT:n päätoimittaja Minna Holopainen ei aluksi myöntynyt korjaamaan jutun virheitä ja sanoi seisovansa jutun takana. Oletettavaa on, ettei hänellä ollut muuta mahdollisuutta jutussa kuin puolustaa jutun tehneitä toimittajiaan. Muttei myöhemminkään hän ei myönnä (Yle jutussa) uutisoinnissa tehtyä mokaa tuppurainen-keisissä. Olen sanonut, etten usko salaliittoteorioihin mutta tunnelma on kuitenkin erikoinen Suomen tiedonvälityksessä, kun yhteiskunnan toimijoiden tai muitten ihmisten edesottamuksia pöyhitään urakalla lehtikonsernien toimituksissa eikä myöskään Suomen Yleisradio ole tästä vapaa.
Tietysti jos aihetta epäkohtia on tuoda julkisuuteen poliittisesta tai yhteiskunnallisesta elämästä niin ne tulee tuoda julki eikä lakaista niitä maton alle. Onko tässä kyse ankarasta kilpailusta lukijoiden huomiosta viestimien kesken, jossa ensimmäisenä häväistysjutun ulos sylkäisyt voittavat kilkkiotsikoiden ilmaherruuden. Aina tietysti voi vetäytyä sanavapauden taakse kliseemäisesti mutta joku moraali näissä häväistysjutuissa tulisi olla. Useinkin niillä tahrataan kohteena olevien henkilöiden tai asioiden maine vuosiksi eteenpäin yleisessä mielipiteessä.
En väitä, etteikö lehdistövapaus olisi demokratian kulmakivi mutta harkitsevaisuutta voisi noudattaa mitä suustaan päästää tai mitä julkisuudessa ilkkuu. Vuoropuhelu eri mielipiteiden kesken on yhteiskuntien väärin käsitysten tai tulkinta erimielisyyksien ehkäisemistä se on mielestäni terveperusta demokratia toteutumiselle. Epämääräinen puskista huuhtelu on huutelijoille auvoista ja lämmittää egoistista (itsekäs) mielenlaatua kun ei joudu vastaamaan kysymykseen mitä tuli sanottua vasta puolesta politiikassa tai jossain muussa yhteydessä. Antiikin kreikkalainen filosofi Platon sanonut: "Jos ihmiset puhuvat sinusta pahaa, elä niin, että kukaan ei usko heitä". Filosofin mietelmä on asian ytimeen osuva ja tähän päivään mielestäni sopiva.
Kirjoituksen tekniset tiedot
Kirjoitus on oikoluettu Microsoftin Word - ohjelmalla sekä manuaalisesti kirjoittajan toimesta. Olen yrittänyt rutistaa sanottavani n. 200–395 sanaan niin, että Internet lukemisen lainalaisuudet täyttyvät. Kirjoituksessa on sanoja 292 otsikko mukaan luettuna.
