Tiivistemä
Kirjoitus käsittelee uutisähkyä, joka syntyy jatkuvasta ja runsaasta uutistarjonnasta maailman tapahtumista, erityisesti sodista ja konflikteista. Se korostaa, kuinka epävarmuus ajassa vaikuttaa ihmisten turvallisuuden tunteeseen ja uutisten vastaanottamiseen, mikä voi johtaa välinpitämättömyyteen vakavien kriisien suhteen. Kirjoittaja pohtii myös, miten negatiivinen uutisvirta voi vaikuttaa demokratiaan ja yhteiskunnalliseen järjestykseen, ja kysyy, milloin olet viimeksi nähnyt myönteisiä uutisia. Lyhennelmä kirjoituksesta on luotu tekoälyllä ja kirjoittaja on tarkistanut sen.
Suomalaisten silmän verkkokalvoille tuutataan maailman tapahtumista 24/7 päivässä osa ihmisistä seuraa aktiivisesti erialustoilla tapahtuvaa uutistarjontaa.
Tiivistelmä
Kirjoitus käsittelee uutisähkyä, joka syntyy jatkuvasta ja runsaasta uutistarjonnasta maailman tapahtumista, erityisesti sodista ja konflikteista. Se korostaa, kuinka epävarmuus ajassa vaikuttaa ihmisten turvallisuuden tunteeseen ja uutisten vastaanottamiseen, mikä voi johtaa välinpitämättömyyteen vakavien kriisien suhteen. Kirjoittaja pohtii myös, miten negatiivinen uutisvirta voi vaikuttaa demokratiaan ja yhteiskunnalliseen järjestykseen, ja kysyy, milloin olet viimeksi nähnyt myönteisiä uutisia. Lyhennelmä kirjoituksesta on luotu tekoälyllä ja kirjoittaja on tarkistanut sen.
Uutisähky
Suomalaisten silmän verkkokalvoille tuutataan maailman tapahtumista 24/7 päivässä osa ihmisistä seuraa aktiivisesti erialustoilla tapahtuvaa uutistarjontaa. Tarjonta on niin ylenpalttista, että väistämättä voidaan puhua ns. uutisähkystä. Maailman tapahtumat kiinnostavat ihmisiä koska elämme epävarmuuden ajassa. Sen seurauksena kansalaisten perusturvallisuudentunnetta haastetaan silmiemme ja kuulomme eteen vyöryvillä ympärillämme pyörivistä uhista.
Epävarmuudentila asiassa kuin asiassa synnyttää uutisähkyä, kun halutaan tietää heti mitä tässä ja nyt tapahtuu yhteiskunnassamme tai maailmalla. Päivittäiset uutiset kertovat mm. sotauutisia: Venäjän hyökkäys sodasta Ukrainaan tai oletetusta välineistetystä maahantulosta itärajallamme. Lisäksi sotilaallinen aseistautuminen meillä tai Euroopassa ovat ykkösaiheita uutisissa. Maailma on nyt vain sellainen, että se on johtanut asevarusteluun kotimassa ja lähialuillamme (osana Nato liittokuntaa) itärajamme takana olevan roistovaltion takia. Monet suojelevat henkistä minäänsä välttelemällä sellaisia uutisaiheita, jotka ovat ehkä brutaaleimmasta päästä.
Sivuun katsomisesta voi tulla itseään suojeleva keino tai välinpitämätön asenne ihmisten hätää tai kärsimyksen kohteena olevien ihmisten hädälle. Uutisvirassa olemme kärkkäitä tuomitsemaan Venäjän ohjusiskut Ukrainan siviilejä kohtaan ja niin pitääkin tapahtua. Mutta gazalaisten siviilien ahdinkoon ei näytä tulevan mitään helpotusta mm. Euroopan unioni EU lähes katselee sivusta, kun Gaazaa moukaroidaan. EU:n taloudelliset intressit, joita sillä on Israelin kanssa pitää päätökset pimennossa tai politikkojen suut lähes supussa. Jokainen suojelee itseään kammottavilta uutisilta, niin minäkin, siten, että lukee tai kuuntelee uutisia vain päällisin puolin.
Mikä saattaa olla vaarallinen tie demokratialle sekä sääntöpohjaiselle yhteiskunnalliselle järjestykselle. Uutissoinnin tehtävänä on tuoda maailman tapahtumat silmiemme tai kuulomme eteen sellaisena kuin ne ovat mutta se saa meidät ehkä välttelemään niitä jatkuvan negatiivisen uutisvyöryn maailmassa. Milloin olet lukenut, katsellut tai kuunnellut myönteisiä uutisia maailmalta tai kotimaastamme? Itse en kykene yhtäkkiä moiseen vai olenko jäänyt negatiivisten uutisten vyöryn alle? Mene ja tiedä. Aina näissä uutisissa on jotkut asiat kansalaisen kannalta väärin tai oikeinpäin riippuen katsantokannasta.
Kirjoituksen tekniset tiedot
Kirjoitus on oikoluettu Microsoftin Word - ohjelmalla sekä manuaalisesti kirjoittajan toimesta. Olen yrittänyt rutistaa sanottavani n. 200–395 sanaan niin, että Internet lukemisen lainalaisuudet täyttyvät. Kirjoituksessa on sanoja 341 otsikko mukaan luettuna
