Suomalainen puolue ja-eduskuntapolitiikka on välitilassa, kun puolueet ja lehdistö pohdiskelee jo täyttä vauhtia tulevaa eduskuntavaalia 18.4.2027. Paljon ehtii kuulua puheensorinaa ja kirjoitettua tekstiä sekä julkaistaan gallupkannatuksia puolueille ennen kuin vaalitulos on laskettu, kun se aikaan käydään. Mitään ei ole vielä kirkossa kuulutettua, vaikka käppyrät näyttävät joillekin puolueille voittokulkua ja toisille tappion karvasta kalkkia. Oikeistohallituksen keppipolitiikka sosiaalisenoikeuden mukaisuuden saralla on jo todennäköisesti unholassa silloin kuin se pitäisi mielessä olla - vaaliuurnalla.
Suomalainen puolue ja-eduskuntapolitiikka on välitilassa, kun puolueet ja lehdistö pohdiskelee jo täyttä vauhtia tulevaa eduskuntavaalia 18.4.2027. Paljon ehtii kuulua puheensorinaa ja kirjoitettua tekstiä sekä julkaistaan gallupkannatuksia puolueille ennen kuin vaalitulos on laskettu, kun se aikaan käydään.
Mitään ei ole vielä kirkossa kuulutettua, vaikka käppyrät näyttävät joillekin puolueille voittokulkua ja toisille tappion karvasta kalkkia. Oikeistohallituksen keppipolitiikka sosiaalisenoikeuden mukaisuuden saralla on jo todennäköisesti unholassa silloin kuin se pitäisi mielessä olla - vaaliuurnalla.
Tunnetusti poliittinen muisti kansalaisten keskuudessa on lyhyt sekä monenlaisia poliittisia tapahtumia mahtuu tähän aikakauteen. Pessimistisesti sanottuna epävarmuustekijöitä on runsain mitoin ilmassa kuten kansantaloudelliset uhat, palkansaajien sekä huono-osaisten toimeentulo, Trumpin kauppapolittikka, yhteiskunnallinen vakaus ja turvallisuusuhat (Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa). ”Aseellisen selkkauksen eskaloitumista” (laajentuminen, kärjistyminen) ei pidä pois sulkea, kun ilmapiiri on erittäin kireä tämän suhteen maailmassa. Sotilaallinen uhka Suomen rajoilla ei ehkä ole näköpiirissä mutta sellainen voi tapahtua muualla Euroopassa.
Epävarmuuden ajat ovat myös uhka demokratialle, jolloin eri äärimäisyysliikkeet saavat vastakaikua ja jalansijaa kansalaisten keskuudessa. Äärimmäisyysajattelua liehakoidaan vaarallisesti vastuullisten politiikojen puheissa julkisuudessa tai somealustoilla tätä on tosin kuultu ja nähty jo vuositolkulla mutta ehkä se kärjistyy tavalla taikka toisella lähitulevaisuudessa. Poliittinen väkivalta, joka kohdistuu demokraattisesti valittuihin edustajiimme ajoittain, nousee pintaan, jonka yllykkeenä ehkä toimii populistiset puheet yhteiskunnan eri-ilmiöistä.
Jotkut puolueet tai poliittiset liikkeet Suomessa saavat käyttövoimansa erilaisuuden mitätöimisestä ikää kuin ihonväri tai muu seikka olisi mittari ihmisarvosta. Tosin etnistä syrjintää on ollut kautta suomalaisen historian, joka on kohdistunut Suomessa mm. romaaneihin tai Karjalan evakkoihin ja nyt muualta maailmasta vaeltaneita kohtaan. Luulisi, että sivistystasomme olisi niin korkealla, ettei ihmisarvoa poljettaisi lokaan tietoisella käyttäytymisellä tai poliittisella toiminnalla.
Muistakaamme, että suomalaisia on lähtenyt kotimaastamme yli miljoona. Paremman elämän toiveella mm. 1950–1970-luvuilla yli 400 000 henkeä Ruotsiin, kun toimeentulo oli kotimaassa ohut. Tulevia poliittisia tapahtumia peilaa nykyisessä ilmapiirissä yllätyksellisyys koska ns. politiikan liikkuvia osia on liikaa eikä puoluegallupit kerro koko totuutta. Todellisia äänestäjien mielialoja heidän keskuudessansa ei tiedä kukaan ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän aamuna. Ainoa seikka, joka on varmaa, että poliittinen törkykampanja käy kierroksilla somessa vaalinalusviikoilla, joilla yritetään vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin.
Kirjoituksen tekniset tiedot
Kirjoitus on oikoluettu Microsoftin Word - ohjelmalla sekä manuaalisesti kirjoittajan toimesta. Olen yrittänyt rutistaa sanottavani n. 200–395 sanaan niin, että Internet lukemisen lainalaisuudet täyttyvät. Kirjoituksessa on sanoja 327 otsikko mukaan luettuna.
