Yhteistoimintaneuvottelujen aalto pyyhkäisee yli Suomen kuin tsunami, kun lukuisat kunnat ja valtionvirastot ilmoittavat aloittavansa ns. yt-neuvottelut, jonka jälkeen tulee joko irtisanomisia tai muita uudelleen järjestelyjä. Taustalla ovat ainakin valtiovirastoissa se, että Orpon - Purran oikeistohallitus on tehnyt mittavan ns. sopeuttamiskulukuurin valtion tulevaan budjettiin tällä he pyrkivät taittamaan valtion velkaantumista. Muutos tai yhteistoimintaneuvottelujen lopputulemaa ei kukaan vielä tiedä. Todennäköistä on, että potkuja tulee tai henkilöstön tehtäviä määritellään uudelleen. Mitä tämän merkitsee taviksen elämälle? Voi olla, ettei mitään tai yhteiskunnan palvelut kansalaisille hidastuvat tai niitä muutetaan digitaalisiksi.
Yhteistoimintaneuvottelujen aalto pyyhkäisee yli Suomen kuin tsunami, kun lukuisat kunnat ja valtionvirastot ilmoittavat aloittavansa ns. yt-neuvottelut, jonka jälkeen tulee joko irtisanomisia tai muita uudelleen järjestelyjä. Taustalla ovat ainakin valtiovirastoissa se, että Orpon - Purran oikeistohallitus on tehnyt mittavan ns. sopeuttamiskulukuurin valtion tulevaan budjettiin tällä he pyrkivät taittamaan valtion velkaantumista.
Muutos tai yhteistoimintaneuvottelujen lopputulemaa ei kukaan vielä tiedä. Todennäköistä on, että potkuja tulee tai henkilöstön tehtäviä määritellään uudelleen. Mitä tämän merkitsee taviksen elämälle? Voi olla, ettei mitään tai yhteiskunnan palvelut kansalaisille hidastuvat tai niitä muutetaan digitaalisiksi. Digitaalista asiointia käytetään yleisesti jo mm. terveydenhuollossa.
Oikeistohallitus tavoittelee ”työllisyystoimilla” 100 000 lisätyöllistä, joka todennäköisesti sakkaa, kun työllisyys on laskenut 30 000 henkilöllä. Työttömyysaste on nyt 8,3 prosenttia korkeammalla kuin vuoden 2020 luvut. Nyt menossa olevien tai tulevien yt-neuvottelujen määrä on kylmäävä, kun otetaan huomioon se, että taustalla on aina inhimillisiä tekijöitä.
Lukujen takana on aina ihminen ja heidän elämän tilanteensa lisäksi, kun ihmiset Suomessa elävät pääsääntöisesti palkkatyöstä. Kaikki ei ole ”Hannu Hanhen” lailla onnekkaita niitäkin on maassamme mutta aika vähän 5 619 399 henkilöstä. Häämentävää on myös se, että Suojelupoliisi joutuu astumaan säästömiinaan olettaisi, että maailman ollessa myrskyävä niin näissä tehtävissä tarvittaisiin se henkilömäärä, jotka nyt ovat SUPOn palveluksessa tai osaajia kansallisen turvallisuuden turvaamiseksi.
Säästöiskuri näyttää olevan kaikkien valtiohallinnon rakenteiden niskassa paitsi ehkä puolustusvoimat säästyy säästöleikkauksilta. Siellä todennäköisesti nousee puolustusbudjetti koska olemme Naton jäsen ja puolustukseen pitää satsata kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT) sekä Suomi täyttää tämän mallioppilaana puolustusliiton jäsenenä. Lisäksi Suomi panostaa ilmapuolustukseen sekä ilmavoimien 62 Hornetia korvataan yhdysvaltalaisilla Lockheed Martin F-35A Lightning II -monitoimihävittäjillä.
Vielä on ennen aikaista sanoa siitä mitään varmaa, että mihin valtion ja kuntien yhteistoimintamylly johtaa mutta nämä, jotka joutuvat tähän menettelyyn eivät selviä henkilöstön osalta kuivin jaloin. Todennäköisesti tämä jää palkansaajien kannalta katsottuna työelämän historiamme synkimpiin ajanjaksoihin.
Kirjoituksen tekniset tiedot
Kirjoitus on oikoluettu Microsoftin Word - ohjelmalla sekä manuaalisesti kirjoittajan toimesta. Olen yrittänyt rutistaa sanottavani n. 200–395 sanaan niin, että Internet lukemisen lainalaisuudet täyttyvät. Kirjoituksessa on sanoja 289 otsikko mukaan luettuna.
