H2O = Vesi

Lauantai 26.6.2010 - Pentti O. Pohjola

Kuva: Seinäjoen Vesi Oy:n web-sivut.

Vedellä on ollut ratkaiseva osuus nykymuotoisen elämän synnylle maapallolle. Vesi jota tuhlaamme surutta emmekä aina muista tai arvosta sen ratkaisevaa osallisuutta elämäämme.

Olemme vielä totuuden edessä vesiasiassa siinä mielessä, että joudumme pakon edessä muuttamaan käyttäytymistämme suhteessamme veteen.

Tuhlaamme pohjavettä sellaisiin tarkoituksiin, johon ei tarvitsisi käyttää juomakelpoista vettä. Suomalainen kuluttaa vettä 155 litraa vuorokaudessa kun amerikkalainen vastaavasti käyttää 400 litraa samassa ajassa. Lisäksi lukemiin tulevat piilovedet. Piilovesiä ovat mm. elintarvikkeiden tuottamiseen käytetty vesi.

Kaikkein arvokkain vesivaranto on pohjavesissä, jonka pinnanlasku on ollut n. metrin viimeisimmän 30 vuoden aikana maailmassa. Eräiden lähteiden mukaan pohjavettä maapalolla uusiutuu 20 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja sitä käytetään, Huom.!, n. 880 miljoonaa kuutiometriä (Lähde: Formin.finland.fi) sekä vain Suomi, Ruotsi, Sveitsi ja Kanada kykenevät turvaamaan makeanveden vesihuoltonsa 20 vuoden kuluessa (Kuopion Yliopisto).

Vesi kiinnostaa kaikkia yhteiskunnan tai maailman politiikan tekijöitä sekä yksityistä bisnestä. Yksityiseen vesibisneksen tekoon en nyt tässä kirjoituksessa paneudu mutta totean lyhyesti vain, että maailmalta on jo riittävästi esimerkkejä siitä, että mitä on tapahtunut kun vesiyhtiöitten asioita on järjestelty uuteen malliin (yksityistäminen), kuten Thatcherin Englannissa kävi: ”Public Services Internationalin (PSI) mukaan Englannissa asiakkaiden vesimaksut nousivat vuosina 1989 - 1995 yhteensä 106 %. (Lähde: EkoFokus 20.3.2010)”.

Länsi-Suomen Ympäristökeskuksen alueella on 385 pohjavesialuetta sekä alueen vesilaitosten jakamasta vedestä 80 prosenttia on pohjavettä. Alueella on pohjavesivaroja 373 490 m³/d ja käytössä siitä on 90 000 m³(Lähde: Länsi-Suomen Ympäristökeskus, tilasto 2008).

Suomessa vesilaitostoiminta on, jakelu sekä viemärilaitokset, kuntien tai osuuskuntien käsissä. Seinäjoen alueella pohjavettä toimittaa Lakeuden Vesi, joka on Seinäjoen, Ilmajoen, Kurikan ja Jalasjärven kuntien sekä Altia Oyj:n ja Valio Oy:n omistama yhtiö em. yhtiöt ovat vähemmistöosakkaita. Yhtiön liikevaihto oli voitollinen kertomusvuonna 2009.

Olen havainnut orastavaa kansalaiskeskustelua kaupunkialueella siitä, että kenen tulisi omistaa kunnallinen vesiyhtiö? Seinäjoen Vesi Oy:tä ollaan nyt fuusioimassa kaupungin omistamaan energiayhtiöön. Fuusiohanke liittyy kaupungin taloudentervehdyttämis- työryhmien työhön. Seinäjoen Vesi Oy hoitaa vesihuollon niin, että kaupunkilaisille tulee vettä kraanasta kaikkina vuorokaudenaikoina. En tunne yhtiön tilinpäätöstietoja ja netistä niitä ei ollut saatavissa mutta oletan, ettei jakelu-ja vesihuoltoyhtiö ole tappiollinen kaupunkikonserninosa.

Hanketta on perusteltu verohyödyllä, joka on n. miljoona euroa (kuultu luku). Voi olla etten ymmärrä tai sitten olen vain vähän inalla tästä vesiasiasta mutta tämä ns. verohyöty ilmeisesti ohjautuisi kaupungin vesi-ja viemäriverkon ylläpitoon? Tästä syystä useimmat poliitikot kaupungissa ajattelevat lyhytnäköisen verohyödyn kautta tätä fuusioasiaa.

En kiistä kerrottua verohyödyn suuruutta, joka koituisi vesi-ja viemäriverkoston ylläpitoon. Mutta – mutta markkinataloudessa kun elämme niin hyvässä kuin pahassa: näen uhkana sen, että kun politiikan rumpu pyörii Suomessa sekä EU:ssa, niin kunnallisen energiayhtiön toimita voidaan katsoa tulevaisuudessa sellaiseksi toiminnaksi, joka ei liity kunnalliseen toimialaan, jonka osaksi siis vesiyhtiö tulisi.

Olen sitä mieltä, että vesi on kuntalaisten perusoikeushyödyke sekä pohjavedet ovat kansallisomaisuuttamme. Tästä syystä vesiyhtiö tulee olla tukevasti edelleen demokraattisen päätöksenteon piirissä itsenäisenä yhtiönä. Vaikka tihkuneet tiedot kertovat, että vesiyhtiö olisi irrotettavissa emoyhtiöstä (millä hinnalla?) jos em. skenaario toteutuisi.

Blokin kirjoittajan ohjeistus kommentoinnille:

Blokin kirjoittaja pidättää oikeudet seuraavien asioitten arviointiin kommenteissa: 1. Nimimerkki kommentteja ei julkaista 2. Omalla nimellä kirjoittajien kommentit hyväksytään kun kirjoitukset noudattavat hyviä tapoja 3. Kommentoi napakasti ja lyhyesti

4. Kommentit saavat olla enintään 12 lauseen mittaisia 5 Linkit, jotka viittaavat henkilöihin, kuvin tai ms. hyvien tapojen vastaisesti: jätetään julkaisematta. 6. Jaottele teksti kappaleisiin / kommentin lukeminen on helpompaa. 7. Edellä mainittujen lisäksi kommenteissa sovelletaan tätä ohjeistusta

Lähteet: EkoFokus vesi Polemiikki - Tapio Katko: Vesilaitosten yksityistäminen... Kepa:Onko vesi perusoikeus vai kauppatavaraa?

Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueen
vesienhoidon toimenpideohjelma pohjavesille
Merja Antikainen, Hanna Hentilä, Liisa Maria Rautio, Juhani Gustafsson
30.11.2009 Länsi-Suomen Ympäristökeskus 30.11.2009
3.1 Vedenhankintakäytössä olevat pohjavesialueet

"Suomessa on noin 6 350 pohjavesialuetta. Näillä alueilla muodostuu yhteensä lähes 5,5 miljoonaa kuutiometriä pohjavettä vuorokaudessa. Pohjavedellä on suuri merkitys Suomen vesihuollossa: Pohjaveden ja tekopohjaveden osuus vesilaitosten jakamasta vedestä on 60 prosenttia ja pohjavettä käyttää noin 3,5 miljoonaa asukas-
ta.

Pohjaveden osuuden odotetaan tulevaisuudessa kasvavan lähinnä pohjaveden pintavettä parempien ominaisuuksien ja vähäisemmän käsittelytarpeen ansiosta. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella erityisiin alueisiin lukeutuvat kaikki alueen 385 vedenhankintaa varten tärkeää pohjavesialuetta.

Alueen vesilaitosten jakamasta talousvedestä noin 80 prosenttia on pohjavettä. Vuonna 2008 alueen pohjavesivaroista (373 490 m3/d) oli käytössä vajaat 90 000 m3/d eli noin 24 prosenttia".