Tasa-arvo kuntapalveluissa?

Sunnuntai 20.6.2010 - Pentti O. Pohjola

Kuva: Seinäjoen kaupungin kuvapankki

Seinäjoki kaupunkina on haastavien aikojen edessä kun se visioi, suunnittelee ja toteuttaa uusvanhan kaupungin palvelutuotantoa kasvavalle väestömäärälle.

Ennusteet väestökasvun osalta ovat myönteiset: uusia kaupunkilaisia tulee lähes n.900 asukkaan vuosivauhdilla kun samanaikaisesti myös ikääntyvien määrä on kasvussa kaupunkiseudulla. Oman lisähaasteen tuo se, että valtio on lisännyt velvoitteita kuntien harteille, jotka kohdistuvat kuntien palvelutuotantoon.

Seinäjoen velkamäärä vuonna 2009 oli 2209 euroa asukasta kohden ja se on ollut kasvusuuntainen koko 2000-luvun. Olen perusasiasta samaa mieltä, jotka monet kaupunginvaltuutetut ovat sanoneet: velkaantumiskierrettä tulee jarruttaa niin, ettei se tuo kunnallisveroäyriin kohtuuttomia lisäpaineita.

Seinäjoen kaupunkihallinto on käynnistänyt talouden tervehdyttämisen rakennetyöryhmissään. Työryhmien tuotokset tulevat aikanaan valtuustonpöydälle päätettäväksi. Kaupunginvaltuutettujen valittavana ovat palvelutuotantouudistukset, jotka oleellisesti muuttavat eri kaupunginosissa asuvien asukkaiden palveluiden saatavuutta tai saavutettavuutta.

Päätökset eivät tule olemaan helppoja koska rakenteelliset uudistukset palvelutuotannossa tulevat kirpaisemaan aina, joiltaan osin erilailla eri kuntalaisryhmiä tai kaupunginosissa asuvia. Työryhmätyöstä tihkuneista tiedoista voi päätellä, että kaupungin palvelutuotantoa ollaan keskittämässä eräiltä osiltaan kaupunkikeskustaan.

Väistämättä siitä seuraa se, että kustannukset palveluiden saavutettavuudessa ovat erilaiset eri puolilla kaupunkia oleville asukkaille. Se on tietysti sanottava, että kustannukset ovat aina erilaisia palvelutarpeista riippuen kuntalaisille mutta ne eivät saa olla kohtuuttomia eri puolilla uusvanhaa kaupunkia asuville. Lisäksi on sanottava selkeästi, että perusterveydenhuollon asiantuntijuuskeskuksia tulee olla, jossa on moni ammatillista osaamista palveluiden tuottamiseen.

Kuntien tai tässä tapauksessa Seinäjoen palvelut eivät ehkä koskaan kohtele tasa-arvoisesti kaikkia asukkaitaan em. syistä johtuen. Valtuutetut ovat nyt valinkauhan varressa kun he uudistavat palvelutuotantoa kaupungissa niin, että kohtuullinen saavutettavuus palveluissa säilyy esim. Ylistarossa, Peräseinäjoella ja Nurmon Kourassa tai Ylijoella. Toisin sanoen oletuksena on, että kouralainen mummo haluaa asua omassa talossaan Kourassa.

Tuleeko hänen päästä kohtuullisin kustannuksin terveys tai muiden palveluiden ääreen asuinpaikastaan, josta ei ole säännöllistä julkista liikennettä kaupunkikeskukseen? Tai ekaluokkalaisen on matkustettava yli 20 kilometriä lähimpään kaupunginosakouluun, jonne kuljetukset voivat olla rasittavia lapsille sekä ne ehkä heikentävät täysipainoista oppimiskykyä lapsilla kun he ovat väsyneitä koulumatkoista. Nyanssina on mainittava, että kaupunkietäisyys etelä-ja pohjoiskärjen välillä on, linnuntietä mitattuna, n. 90 kilometriä.

Palveluiden keskittäminen voi johtaa myös kaupunkirakenteen muutoksiin. Niin, että muodostuu kaupunkikortteilta, joissa asuu pelkästään ikääntyneitä ihmisiä tai lapsiperheitä. Tällainen kehitys vaarantaa terveen yhdyskuntapolitiikan ja kaupunkisuunnittelun. Kaupungin tulee tehdä sellaista yhdyskuntapolitiikkaa, että sen eri osat kehittyvät kohtuullisen tasapuolisesti niin, että niissä säilyy, joitakin kunnallisia peruspalveluita.

Lopuksi kysymys lukijalle: tehdäänkö Seinäjoella yhtenäistä yhdyskuntasuunnittelua?
_____________________________________________________
Yhdyskuntasuunnittelu on: ”Yhdyskuntasuunnittelu (myös aluesuunnittelu) tarkoittaa ihmisyhdyskuntien suunnittelua, joka koostuu sekä kaavoituksesta että yhdyskuntateknisestä suunnittelusta. Tarkoituksena on suunnitella muun muassa maa- ja vesialueiden käyttöä sekä palveluita kuntatasolla ihmisten lähiympäristöön”. Lähde: Wikipedia.

Blokin kirjoittajan ohjeistus kommentoinnille:

Blokin kirjoittaja pidättää oikeudet seuraavien asioitten arviointiin kommenteissa: 1. Nimimerkki kommentteja ei julkaista 2. Omalla nimellä kirjoittajien kommentit hyväksytään kun kirjoitukset noudattavat hyviä tapoja 3. Kommentoi napakasti ja lyhyesti

4. Kommentit saavat olla enintään 12 lauseen mittaisia 5 Linkit, jotka viittaavat henkilöihin, kuvin tai ms. hyvien tapojen vastaisesti: jätetään julkaisematta. 6. Jaottele teksti kappaleisiin / kommentin lukeminen on helpompaa. 7. Edellä mainittujen lisäksi kommenteissa sovelletaan tätä ohjeistusta