Jäätävät puheet

Sunnuntai 13.6.2010 - Pentti O. Pohjola

Kuvagrafiikka: Pentti O. Pohjola

Suomalaiset ”harmaat eminenssit” ovat nousseet jälleen kammioistaan antamaan neuvojaan kuinka talous tai yhteiskuntapolitiikassa tulisi toimia.

Brittiläinen talouselämän julkaisu Financial Times julkaisee silloin tällöin suomalaisten talous tai muiden yhteiskunnallisten toimijoiden haastatteluja.

Nyt oli vuorossa Sampo-konsernin johtoon kuuluvan Björn Wahlroosin (Rkp.) haastattelu. Siinä hän tylytti maanrakoon Pohjoismaisen hyvinvointipolitiikan. Tosin tämä ei ollut ensimmäinen kerta kun ko. herra antaa provokatiivisia lausuntoja yhteiskunnasta.

Björnin nuoruuden yliopistoihin on kuulunut myös opintokokemukset kommunistien taistolaisliikkeessä 60 - 70-luvun taitteessa. Taistolaisopintomatkaan on kuulunut myös Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton silloisen opposition Toveri-lehdessä työskentely.

Todettava on, että 70-luvun vasemmistolaisuuden aallonharjalla tämä Nalleksi kutsuttu nykyinen konsernijohtaja ja Suomen kolmanneksi rikkain mies teki pesäeron taistolaisliikkeeseen. Edellä kirjoitettu on ikään kuin pohjustuksena henkilön taustoista. Melko pian talousalan yliopisto-opintojen jälkeen hän on ollut merkittävin henkilö suomalaisten yritysten nurkanvaltauksissa talouselämässä.

Mutta tähän päivään ja aikaan sekä brittiläisen Financial Times haastatteluun. Haastattelussa hän oli todennut karrikoiden, että köyhiä ja rikkoutuneita perheitä ei tule hyysätä verovaroin. Arvoitukselliseksi jää tämä kannanotto kuten hänen aikaisemmatkin yhteiskunnalliset heitot: koska ”suuri ajattelija” ei täsmentänyt haastattelussa lausuntoaan, niin sitten täytyy spekuloida.

Ymmärtäisin hitusen lausuntoa jos hän olisi sanonut, että eurooppalaisen ja globaalin köyhyyden rakenteellisiin ongelmiin tulee puuttua kun verotukselliset keinot hyvinvoinnin tasaamisessa ovat rajalliset. Näyttää siltä, että ajatuksen juoksu Wahlroosilla kulkee äärimäisyydestä toiseen ja taistolaisuuden opit ovat, tietokonetermiä käyttääkseni, deletoitu mielestä pois tai taustalla on ollut jo silloin minäkeskeinen hyötyajattelu.

Aika ”veret seisauttava”, lausunto Pohjoismaisesta hyvinvointi ajattelusta, jossa perusidea on, että ”kaveria” ei jätetä. Sampo-konsernin Roope Ankka on nyt ”pahoittanut mielensä” siitä, että hänenkin miljoonista osa menee yhteiskunnan verotuksen kautta sen ylläpitoon. Sivujuonteena on sanottava Wahlrooskin käy yhteiskunnan kukkarolla kun hän kuittaa muhkean summan kansallista ja EU:n maataloustukea itselleen maatalousyrityksensä kautta, yli 300 000 euroa vuonna 2009.

Toivottavaa on, minähän en voi muuta kuin toivoa, etteivät tällaiset miljonäärien ajatukset saa merkittävää jalansijaa politiikkojen tai kansalaisten ajatuksen juoksussa. Ihmisen perusolemukseen kuuluu toisista huolehtiminen ja se tapahtuu osittain nykyisin yhteiskunnan verotuksen avulla kuten kaikki tietää.

Hyytäviä tuulia, vai ovatko ne peräti niitä kuuluisia Siperian opetuksia, kansalaisille on odotettavissa muutenkin tulevaisuudessa kun talousgurujen törttöilyt olemattoman rahan kanssa realisoituvat yhteiskunnan piikkiin.

Tähän hyiseen talouspuhuriin liittyy myös silloin tällöin Valtiovarainministeriön kammioista esiin putkahtava valtiosihteeri Sailas (sd.). Sailas on pelästynyt nyt Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) valtuuskunnan johtajan Lorenzo Figliuolin lausunnosta, jossa hän sanoo, että Suomen tulee poistaa asuntolainojen verovähennysoikeus. Sailas jakaa Figliuolin näkemyksen asiaan. Näitä asuntolainoja, jotka ovat verovähennykseen oikeutettuja, on Suomessa  n.700 000.

Jotkut väittävät, että verotuki pitää keinotekoisesti asuntojen hintoja ylhäällä mene ja tiedä sekä ken sen uskoo mutta jos tämä verotuskohtelu poistetaan niin se merkkaa rajua sekä ennen näkemätöntä vyönkiristystä nuorille lapsiperheille. Toivon jälleen: ettei Sailaksen (Sd.) lausunnot kuvasta sosialidemokraattien yleistä linjaa valtiontaloudesta vaan ne ovat Sailaksen yksityisajattelua.

Hämmästyttää nämä kammiovisertäjien lausunnot: olettaisi, että heillä olisi kokonaisohjelma esitettävänään Suomen valtion velkakierteen katkaisulle. Mutta tällaisilla yhden valtiontalouden yksityiskohdalla nämä visertäjät aiheuttavat vain vastalauseiden myrskyn kansalaisten keskuudessa. Vain onko nämä jäätävät puheet esimakua tulevasta?

Myönnän sen, että valtiontalouteen tarvitaan sitä kuuluisaa vyönkiristystä, joka tulee Eduskuntavaalien-11 jälkeisen hallituksen tehtäväksi. Mutta siinä vyönkiristyksessä tulee olla oikeuden mukainen ja sosiaalinen lähtökohta ettemme ole jälleen 90-luvun kaltaisessa kansalaisia kurjistavassa taloudellisessa ”tsunamissa”, jonka merkit ovat näkyvissä yhteiskunnassa edelleen.

Blokin kirjoittajan ohjeistus kommentoinnille:

Blokin kirjoittaja pidättää oikeudet seuraavien asioitten arviointiin kommenteissa: 1. Nimimerkki kommentteja ei julkaista 2. Omalla nimellä kirjoittajien kommentit hyväksytään kun kirjoitukset noudattavat hyviä tapoja 3. Kommentoi napakasti ja lyhyesti

4. Kommentit saavat olla enintään 12 lauseen mittaisia 5 Linkit, jotka viittaavat henkilöihin, kuvin tai ms. hyvien tapojen vastaisesti: jätetään julkaisematta. 6. Jaottele teksti kappaleisiin / kommentin lukeminen on helpompaa. 7. Edellä mainittujen lisäksi kommenteissa sovelletaan tätä ohjeistusta