"Kokonaisvaltaista harkintaa" politiikassa?

Lauantai 2.1.2010 - Pentti O. Pohjola

Kuva: Microsoft Clip Gallery.

Menneestä politiikan vuodesta jäävät muistiin erityisesti seuraavat asiat: maailman talouskriisi, politiikan rahoituskriisi, epäonnistunut YK:n ilmastokokous joulukuussa Kööpenhaminassa, eriarvoistuva suomalaisuus ja kanssa ihmisiin kohdistuvat väkivallanteot, vuoden viimeisimpänä Espoon tapahtumat.

Ihmiskunta ja sen johtajat ovat suurten haasteiden edessä tulevina vuosikymmeninä. Mutta yhä edelleen valtioiden johtajat puhuvat kansallisvaltioiden edun nimissä kun kysymys on koko maapalloistuneen maailman asioista mm. ilmastokysymyksissä. Kiistämätöntä on se, että erilaisten kansallisvaltioiden edut tulee sovittaa yhteen tulevien haasteiden edessä. Ihmiskunnalla on edessään mittavatyö tulevina vuosina sekä vuosikymmeninä. Maailmantalouden rakenteiden tulee muuttua niin, että ympäristö kestäisi ihmisen luontoa rasittavan toiminnan.

Erityisen pettynyt olen YK:n Kööpenhaminan ilmastokokoukseen sekä USA:n Presidentti Obaman toimintaan kokouksessa toki hänen johdollaan rakennettiin kokouksessa minikompromissi. Se hänen ansiokseen on ehkä luettava niin, ettei kokouksesta tullut täydellinen fiasko. Tiedän, että USA:lla on kovia sisäpoliittisia haasteita mutta Obaman olisi pitänyt osoittaa erityistä johtajuutta Kööpenhaminassa. Kun edelleen USA on johtava maailman supervalta ja suurin maapallon energiavarojen käyttäjä.

Kotimaan politiikan osalta pidin vuoden viimeistä poliittista puhetta erityisen härskinä, jonka Helsingin kaupunginjohtajan Jussi Pajunen piti Senaatintorilla. Pajusen uudenvuodenpuheen (edellä linkki koko puheeseen) yksiosa käsitteli yhteiskunnasta syrjäytyneitä kanssa ihmisiämme ja hän sanoi, että ”heikoimpia ei jätetä”. Tämä on tätä nykykokoomuslaista retoriikkaa mutta kun tiedetään millaisia poliittisia toimia Pajunen on tehnyt Helsingissä ja kokoomuslaisten toimet valtakunnan politiikassa: niin tällä politiikalla huono-osaiset todella jätetään.

Vai oliko tässä kysymyksessä ”kokonaisvaltaista harkintaa”? Kuten ennen joulua uutispommin pudottanut Vanhanen sanoi. Myönnettävä on, että Vanhanen (Kepu) on taitava median peluuttaja mutta kuka uskoo, että päätöksen taustalla ovat pelkästään henkilökohtaiset terveysoperaatiot. Kyllä taustalla on myös koko Kepu-skenaario mahdollisesta vaalivoitosta tai toiselle sijalle tulemisesta Eduskuntavaaleissa.

Vanhasen mediakoukkuun menivät myös Yle - Pohjanmaan toimittajat, jotka suolsivat Vanhaskeissiä eetteriin mutta se on tietysti täällä Pohjanmaalla ”kokonaisvaltaisesti harkittua” Kepun pussiin pelaamista. Radion aamulähetyksessä oli kuulijoilla, jopa mahdollisuus kommentoida Vanhasen pelinpolitiikkaa ja mahdollista seuraaja kandidaattia.

Murheellinen tapahtuma viime vuonna oli myös demokratian uskottavuuden näkövinkkelistä katsottuna vaalirahoitussotku. Toivottavasti kohulla oli tervehdyttävä vaikutus politiikan avoimuuteen, jota erilaisissa keskusteluissa on vaadittu. Aika näyttää millaiset vaikutukset vaalirahoitussotkun jälkimainingeilla on seuraaviin vaaleihin, jotka ovat Eduskuntavaalit 2011. Siinä välissä tosin käydään myös Seurakuntavaalit.

Suomalaisten vähäosaisten ahdinko on edelleen lisääntynyt sen osoittavat mm. leipäjonojen kasvut sekä täällä Seinäjoella on n. 380 perhettä, joille joulupukki tuli vierailulle jos tuli. Paljon puhuttu suomalaisten ”Talvisodan henki” voisi ulottua myös kaikkien vähäosasten elämänpiiriin. Niillä suomalaisilla, joilla on vielä työtä, uskoakseni ei ole suurta huolta toimeentulostaan ellei Suomen talous nyt sitten jämähdä hitaan kasvunuralle.

Lopuksi lainaan vuoden ensimmäiseen blogi kirjoitukseen Eino Leinon runoa Hymyilevä Apollo, joka on viimeinen osa kolmiosaisesta runokokoelmasta Hymni. Runo kertoo minun mielestäni kanssa ihmisten välittämisestä. Toisaalta jollakulla muulla siitä on erilainen tulkinta. Muutaman uuden vuoden ajan ”perinteenä” on ollut se, että kuuntelen sen radiosta uuden vuoden alkajaisiksi. Ikään kuin muistutukseksi ympäröivästä elämästä.

Hymyilevä Apollo

”Kuka tietävi, mistä me tulemme ja missä on matkamme määrä? Hyvä että me sitäkin tutkimme. Ei tutkimus ole väärä. Mut yhden me tiedämme varmaan vaan: Me olemme kerran nyt päällä maan ja täällä meidän on eläminen, miten taidamme parhaiten. Me olemme kaikki nyt laivalla ja kynnämme suurta merta. Me synnytettiin vaivalla ja vaivalla kuolemme kerta. Mut se, mikä siinä on välillä, se olkohon lämpöä, lempeä! Kas, tuiskussa yhteen kun yhtyvi kaks, käy kulkukin helpommaks”. Eino Leino. Linkki runoon: Ylen Elävä Arkisto – Hymyilevä Apollo / Ture Junttu. Ylen Eino Leinon Hymyilevä Apollon tausta

_____________________________________

Blogin kirjoittajan ohjeistus kommentoinnille:

Blogin kirjoittaja pidättää oikeudet seuraaviin toimenpiteisiin: 1. Kommentoi napakasti 2. Kommentit saavat olla enintään 12 lauseen mittaisia 3. Vain nimellään kommentin jättävien kommentit julkaistaan.

4. Poikkeustapauksissa julkaistaan nimimerkkikirjoitukset mutta jos ne viittaavat henkilöihin tai viittaukset ovat linkkejä henkilöihin, kuvia tai ms. niin ne julkaistaan vain osittain tai ne jätetään julkaisematta kokonaan

5. Jaottele teksti kappaleisiin / kommentin lukeminen on helpompaa. 6. Edellä mainittujen lisäksi kommenteissa sovelletaan tätä ohjeistusta

_______________________________________