Palkkaleikkuriko pelastaa kansantalouden?

Lauantai 31.10.2009 - Pentti O. Pohjola

Kuva: Microsoft Clip Gallery.

Erilaisissa viestimissä seilaa monenlaista tietoa niin tosiuutisia kuin muutakin ns. journalismia. Sattumalta koppasin Taloussanomien verkkosivuilla olevaan juttuun kiinni, jossa ulvilalainen automaatioyrittäjä Simo Puustelli esitti, että kaikkien suomalaisten palkkoja tulee leikata 30 prosenttia siis niin herrojen kuin työläisten. Hänen esityksensä mukaan tällä Suomen talous saataisiin nousuun ja kaikki saisivat töitä ehdottajan mukaan.

Olisi mielenkiintoista kuulla tai lukea kansantalousprofessorien arveluja esitykseen vaikutuksista Lama-Suomeen. Millaiset olisivat todelliset vaikutukset suomalaiseen ”hyvinvointiin” esityksen toteutuessa. Palkkatyöläisten, niillä, joilla on vielä töitä, kukkarolla käydään muutenkin nyt ahkeraan kun erilaiset elämään liittyvät kustannukset nousevat. Työskentelen itse elintarvikealalla, jossa 30 prosentin palkka-ale merkitsisi 734 euron pudotusta kuukausipalkkaani em. mainitun lehden laskelman mukaan. Se merkitsisi sitä, että palkasta käteen jäävästä osuudesta ei jäisi muuta kuin ns. pakollisten menojen osuus jos sitäkään.

Lyhyellä kansantalouden oppimäärällä varustettuna en usko, että palkkoja leikkaamalla Suomi nostetaan lamasta kun tämä taloustaantuma on maailmanlaajuinen. Lisäksi se todennäköisesti tyrehdyttäisi lopunkin kulutuskysynnän eikä sillä olisi sellaisia työllisyysvaikutuksia, johon ehdottaja uskoo. En tiedä onko Finnair hyvä esimerkki mutta siellä työntekijät, eivät siis lentäjät, ovat suostuneet palkkojen laskuun mutta siitä huolimatta lentoyhtiö ilmailutermillä ilmaistuna sakkaa kun ulkoiset tekijät vaikuttavat yhtiön tulokseen mm. kilpailijat ja taloustaantuma.

Suomalainen kansantalous ja vienti ovat levänneet tähän saakka metsä-ja paperiteollisuuden sekä kännykkäfirma Nokian varassa. Suomalainen vientiteollisuus tarvitsisi Nokiaan verrattavan uuden ”tähtituotteen”, joka olisi haluttu kuluttajien keskuudessa ympärimaailmaa. Mutta millainen se olisi? Nokian entisen toimitusjohtaja Ollilan brändityöryhmällä olisi tässä töitä ylin kyllin sekä Teknillisen Korkeakoulun Innovaatiokeskuksella. Vai ovatko ne ”kahvikuppiseurueita”, jossa käydään juttelemassa mukavia keskenään ja sitten heipparallaa”. Kuten Ylen aamu-tv:ssä kirjailija Kalle Isotalo sanoi Jälkiviisaissa: tosin hän tarkoitti Destia-yhtiön hallituksen valvontavastuuta yhtiöstä.

Selvää on, ettei tällaisia talousvetureita tyhjästä polkaista vaan se vaatii vuosien työn ja sittenkään ei voida olla varmoja uuden ”tähtituotteen” maailman valloituksesta. Uusille innovaatioille on mahdollisuuksia kun vain visioijilla olisi kykyä nähdä, kuten Nokian kännyköiden kehittäjillä, vuosikymmenien päähän: millaisia hyödykkeitä maailma silloin ”tarvitsee”?

Lyhyellä tähtäimellä suomalainen kansantalous tarvitsee ehkä kipeitäkin ratkaisuja, jotka vaikuttavat oleellisesti kansalaisten elämään. Likaisentyön nykyisestä menosta tulee tekemään tulevat maan hallitukset kun tämä nykyinen ”kantaa valoa säkillä sisään” kuin hölmöläiset.

_______________________________________________

Kommentointiohje: 1. kommentoi napakasti 2. kommentit  enintäin 12 lauseen mittaisia 3. vain nimellä kommentoijat julkaistaan 4. Jaottele teksti kappaleisiin / kommentin lukeminen on helpompaa.