Vuokratalojen paarialuokka?

Sunnuntai 28.12.2008 - Pentti O. Pohjola

Kuva: Seinäjoen Vuokra-asunnot Oy:n vuokra-talo Pohjassa

Vuokralla asuminen ei ole läheskään aina vaihtoehtoinen asumisen muoto vaan palkkatulojen sanelema ratkaisu. Suomalaisten enemmistö haluaa asua omakotitalossa, toinen vaihtoehto on omistusasunto rivi-ja kerrostalossa.

Olen asunut kunnallisessa vuokra-asunnossa 25 vuotta siitä 15 vuotta täällä Nurmossa lapsuusajan maisemissa. Vuokra-asuntotuotanto Nurmossa ainakin tässä kohteessa on epäonnistunut: omistajan valvonta on pettänyt pahemman kerran kun rakentamisohjeista poikettu ja rakentamislaatu ei täytä ammattitaitoisen kirvesmiehen kädenjäljen laatua, valitettavasti.

Näyttää siltä, että kohteesta on otettu rahat pois ns. ”lurjuksilta”. Asukkaat maksavat nyt siitä, että tässä vuokratalokohteessa on tehty rakentamistapavirheitä. Vuokrat nousevat tässä kohteessa n. 0,50 senttiä neliöltä ensi keväänä.

Tosin korotusperusteista ei ole kerrottu muuta kuin, että yleiset kustannukset ovat nousseet. Korotus tuntuu kohtuuttomalta kun taloa huolletaan huolettomasti: kesällä nurmikon voisi ajoittain seivästää heinäseipäälle tai talonmiestyöt tehdään eteläeurooppalaiseen malliin. Uskomatonta asiassa on se, että huoltoyhtiölle ei ole asetettu laatukriteereitä kiinteistöhuollosta tai ettei omistaja puutu ala-arvoiseen huoltotoimintaan.

Asukkaiden itse tulisi olla aktiivisempia etujensa valvojia koska kaikki kustannukset vuokrataloyhtiöstä lankeaa asukkaiden maksettavaksi. Aktiivisuuden puute asumisasioihin johtuu varmaan siitä, että asuminen vuokratalossa koetaan väliaikaiseksi kun tähdätään omistusasunnon hankintaan.

Suomessa säädettiin laki 1.3.1991 yhteishallinnosta vuokrataloissa, jolloin se tuli voimaan. Lakia sanotaan ns. asukasdemokratialaiksi mutta tässä kohteessa sen ²tavoitteet eivät ole näkyneet tai toteutuneet.

Olin aikanaan viereisen ³vuokrarivitalokohteen rakentamistoimikunnassa asukasedustajana. Hämmästyttävää oli se, että kuinka vähättelevästi vuokralla asujiin suhtauduttiin. He olivat kuin jotain paarialuokkaa kunnan sekä rakennusyhtiön edustajille. Eli sen suuntaisesti, ettei laadun tarvitse olla niin ”priimaa” taloissa kun asukkaat ovat vain vuokralaisia sekä he eivät suhtaudu asumiseen vastuuntuntoisesti, tokaisi rakennuttajan edustaja minulle lopputarkastuksessa.

Oli siinä mieshenkilöllä pokassa pitämistä ja naama oli lähes kaikissa sateenkaaren väreissä kun sanoin, että olen itse vuokralainen ja me vuokralaiset ne korjaukset maksetaan. Lisäsin vielä, että vaikka asunto on vuokrattu, niin se on minulle koti. Monille vuokralla asuminen on ainut vaihtoehto tulotasoon nähden kuten myös itselleni.

Nurmon Vuokra-asunnot siirtyvät todennäköisesti aikanaan Seinäjoen Vuokra-asunnot Oy:n omistukseen kuntaliitoksen myötä. Silloin viimeistään olisi syytä suorittaa Nurmon vuokra-asunnoissa kuntokartoitus korjaustoimenpiteitä varten.

Mielenkiinnolla odotan, että tuleeko myös nurmolaisille vuokra-asunnoille vakuusmaksu (todennäköisesti), jota Seinäjoella peritään asunnoista, 500 – 900 euroa, kun kirjoitetaan vuokrasopimus ja se palautetaan kun vuokrasopimus puretaan.

En tiedä onko maksulle lakisääteistä perustetta ja maksetaanko vakuudesta myös korkoa siltä ajalta kun sitä makuutetaan yhtiön tilillä? Mutta kohtuuttomalta vakuusmaksu tuntuu pienituloiselle.
_____________________________________
1 / 2 / 3: Molemmissa kohteissa kolme (6) rivitaloa, joissa 12 (24) asuntoa.
2. Seinäjoen Vuokra-asunnot Oy:n asiakirja Asukasdemokratian toimintaperiaatteet: Aravavuokrataloissa on voimassa laki yhteishallinnosta vuokrataloissa (649/1990).

Laki antaa asukkaille oikeuden vaikuttaa, antaa lausuntoja Seinäjoen Vuokra-asunnot Oy:n päätöksentekoon vuokralaisten asemaan liittyvissä asioissa mm. talousarvion laadinnan, korjaustoimenpiteiden yms. järjestämisen osalta ja antaa oikeuden nimetä edustajansa Seinäjoen Vuokra-asunnot Oy:n hallitukseen.

Lain tarkoituksena on parantaa tiedonjakoa omistajayhteisön menettelytavoista, hallinnosta, asumiskustannusten muodostumisesta yms. sekä lisätä asumisyhteisöjen asumisviihtyvyyttä ja turvallisuutta.
4. Paarialuokka: hylkiö, oikeudeton henkilö jne.